Uskon toivetaulun toteutumiseen. Tällaisen taulun rakensin joskus viisi vuotta sitten. Nyt kun olen vapaalla, on aikaa tarkastella, missä määrin tauluun tuolloin keräämäni aineiston viitoittamat tulevaisuushaaveet ovat toteutuneet. Aloitan tauluni retrospektiivisen tiirailun vasemmasta ylänurkasta.
Kuva 1. Kuvalla hain juhlimista ja vuotuisjuhlien kunnioittamista. Oman perheen jäsenet ovat olleet keskeisimmät ihmiset ja seuralaiset elämässäni. Pidän tärkeänä, että vuotuisjuhlat: joulu, juhannus, vappu, pääsiäinen vietetään perheen kesken. Syödään yhdessä, nautitaan seurasta, nauretaan, pelataan ja keskustellaan. Tämä on toteutunut tyydyttävästi. Äidin sairaua ja alituinen valittaminen "kuoleminen" sekä huomion kipeys vievät muiden energiaa. Tämän kestämme, olemmehan kiitollisia, että äiti, 91 v. on vielä keskuudessamme. Kliseinen hokema: "Minun on itse muututtava", ei tule kuitenkaan toteutumaan. Viime vuosina Lasse on halunnut viettää esimerkiksi joulun yksin omassa kodissaan. Tämänkin ymmärrän Lassen muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Mattikin viettää juhlat oman perheensä parissa Kauniaisissa. Kolmen lapsen kanssa on hankalaa matkustaa. Nyyhhh....tauluni.
Iloa antavat tytöt ja heidän poikaystävänsä, jotka osaavat ottaa ilon irti elämästä. He tulevat luokseni milloin mökille, milloin Jyväskylään. Usein mukana ovat myös Riitan koirat, Bella ja Liina. Ensi juhannuksena toivon, että myös Aurora pääsee mukaan. Minulle rakas Riitan Liina-koira on kuollut. Nyt Riitalla on pieni burma-kissa, jonka toivon näkeväni juhannuksena. Juuri vietimme railakkaan vapun yhdessä lasteni kanssa. Osaamme juhlia ja pitää hauskaa ilman alkoholia, jota meillä on kaapeissa useita pulloja. Vasta lähdettyään Riitta huomasi, että hänen molemmat tuliaisiksi tuomansa shampanjapullot jäivät juomatta. No, eipä haittaa, tuon ne juhannuksena uudelleen tarjolle. Kiitos teille rakkaat lapseni, että olette niin ihanat ja täysillä mukana elämässäni. Olisi aika tylsää ilman teitä.
Kuva 2, 3, 4. Näillä kuvilla haen parisuhteen onnen toteutumista. Pidän parisuhteessa tärkeänä uskollisuutta, rakkautta, leikkisyyttä ja keskustelemista. Tämän analysoinnin pidän yksityisasiana. On parempi, että keskustelemme kumppanin kanssaan kahdenkesken haaveittemme toteutumisesta. Minun on otettava huomioon myös hänen tunteensa ja tuntemuksensa "kahden kauppa"-periaatteella.
Kuva 5 (käsityökori"). Tämä haaveeni on toteutunut tyydyttävästi. Olen pitänyt taidon yllä neulomalla puseron joka kesäloma. Myös ompetutöitä olen värkännyt tilanteiden mukaan, lähinnä korjaus-, liinavaate- ja verho-ompelemista. Ostin työkeverilta saumurin. Nyt vapaalla ollessani tavoitteena on ommella sillä mm. trikoolakanoita. Olen vuosien saatossa hankkinut kosolti lankoja ja kankaita varastoon. Ne ovat toistaiseksi odottaneet. Minulla on käsityökorissani ainakin yksi keskeneräinen kutile, polvisukka.
Olen himoaskartelija. Keksin milloin mitäkin värkättävää ja erilaisia vekottimia. Mies auttaa näiden luomusten toteuttamisessa. Hän on mestari tässäkin lajissa ja huomaan, että vakka on kantensa valinnut. Yhdessä tekeminen on hauskaa.
Kuva 6 (vasen alanurkka). Rakastan musiikkia, etenkin laulamista. Tämän harrastuksen toteutumisen arvioin kiitettäväksi. Ihmeellistä kyllä, aikaa on tähän riittänyt. Levyjen ostaminen on valittettavan vähissä, koska kuuntelen Spofyta. Tavoitteena on opiskella uusia biisejä ja esittää niitä joskus karaokessa. Tämän haaveen totetumisesta saan kiittää karaokekaveri Riittaa ja Eevaa, jotka inspiroivat, koska ovat mukana. Molemmat ovat ammattilaulajia. Olen kiitollinen, että saan livahtaa heidän siivellään mukaan. Viime kesänä Katariinakin oli usein kanssani karaokessa. Toivon, että hän lähtee tänäkin kesänä kanssani Mustaan Magiaan laulamaan mm. "Lady in black"-biisiä.
Kuva 7 (kukkaro, keskellä vasemmassa laidassa). Tällä kuvalla hain talouden tasapainoa. Tämä elämäni osa-alue on aina ollut kiitettävällä tasolla. Tarkastellessani taloudenpitoni suuria linjoja, voin olla ylpeä säästäväisyydestäni. Minulla on kaikkea, mitä ikäiseni naishenkilö tarvitsee, en pihistele juuri missään. Minulla oli tietyt tavoitteet eläkkeelle pääsyyn saakka. Ylitin ne jo kaksi vuotta ennen määränpäätä. Tästä saavutuksesta voi kiittää Jamkia ja hyvää terveyttä. Arvostan myös sitä, että minulla on laskentatoimen teoreettinen koulutus. Lisäksi vahva käytännön kokemus mm. pörssikäyttäytymisestä ja asuntosäästämisestä ohjaa valintojani. Hyvä Raija. Päätän pitää kukkaron nyörit edelleen tiukalla ja pysyä kukkaron herrana. "En osta mitään"-päivät saavat silti silloin tällön tulla huusholliini.
Loput kuvat liittyvät kuntoiluun ja terveelliseen elämänmenoon ja ruokavalioon. Tämä haaveeni on totetunut 10+ arvosanalla. Hyvä Raija. Tästä annan itselleni kiitoksen. Koskaan minulla ei ole niin kiire, ettenkö lähde lenkille tai johonkin liikuntaharrastukseen. Pekka-mieheni tapasi aikoinaan sanoa: "Liikunta ei ole kelin funktio." Tämä on niin totta. Kun harrastaa monipuolisesti, on aina jokin laji, joka sopii jokaiseen hetkeen. Olen erityisesti hellinyt jalkojani, koska huomaan, että yleensä ne ensimmäisenä pettävät ja elämän laatu huononee sen myötä. Lähipiirini on tämän näyttänyt toteen. Iloitsen samalla, että oma äitini on pystynyt säilyttämään hyvässä kunnossa omat jalkansa. Ehkä olen saanut häneltä hyvät geenit. Vanhemmilleni annan suuren kiitoksen siitä, että he ovat omalla esimerkillään osoittaneet liikunnan tärkeyden. Uskon, että olen tämän pystynyt vastaavasti omalla esimerkilläni välittämään omille lapsilleni. Myös Matti ja Riitta jatkavat menestyksekkäästi hyvän sanoman viemistä omille lapsilleen. Tilla, Matin vaimo ja Samu, Riitan poikakaveri pysyvät mukana liikkeessä. Kiitos heillekin.
Nyt kun tarkastelen toivetauluani kokonaisuutena, huomaan, että kaikki osa-alueet ovat jotenkuten toteutuneet. On liikaa vaadittu, että kaikki olisivat kiitettävällä tasolla. Huomaan, että ihmissuhteissani on parantamista. Kaikki ne osa-alueet, joihin yksin voin vaikuttaa, ovat hyvällä tolalla. Olenkohan narsisti, koska ajattelen näin. Elämä on yhteispeliä, joten yksin puurtaminen ei riitä. Nyt kun olen vapaalla, minun on otettava muut ihmiset paremmin huomioon. Viihdyn valitettavan hyvin yksin, koska löydän aina jotakin yksin puutamisen mukavia kohteita.
Nyt otan huoneentauluni alas sänkyni jalkopäästä. Siinä se on saanut muistuttaa minua viiden vuoden ajan. Taitan A1-kokoisen tauluni kahtia ja liitän sen muistojen joukkoon hyvään talteen johonkin varastolaatikkoon. Saatan ottaa tauluni uudelleentarkasteluun taas viiden vuoden kuluttua, joten heippa ja tapaamisiin tuolloin.
