Tässä bloggare vappuna 2016

Tässä bloggare vappuna 2016
Nyt menox ja hymyx

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Kohotusta kehosta



Lopputulokset ja kehotukset

Eilen se sitteen selvisi: Kuntoportin kuntokoulun loppumittaukset ja uusi kehonkoostumismittaus. Olin hieman varautunut kokeeseen eikä vire ollut paras mahdollinen. Näin myöhemmin ajatellen alakuloinen olo tuli lounasruuasta, joka sisälsi rasvaisia ranskalaisia. Ihmeellistä, miten ravinto näyttää nykyään isoa osaa fiiliksessäni. Helenan seura oli tietenkin paras mahdollinen. Piristin itseäni shoppailulla. Valitettavasti alennusmyynneistä löytyi tarpeellista vaatetavaraa, jota ilman en olisi selvinnyt. Marimekosta en silti onnekseni ostanut mitään. Hui, mitkä hinnat Marimekko on pystynyt pitämään alennuksista huolimatta.

Sitten tuloksiin

Aika paljon muutoksia parempaan suuntaan oli kehossani tapahtunut kuukauden aikana. Tavoitteena oli ennen kaikkea lihaskunnon kohottaminen. Uudet temput Iina-parini (28 v) kanssa eivät juurikaan ole kohentuneet. En oikein jaksanut tällä kertaa venyä, vaikka parini tsemppasi kaikin keinoin. Ryhmämme jäsenistä oli vain puolet paikalla. Mistä lienee tämä kato peräisin? Ehkä kesä ja lähestyvä juhannus sai tämän aikaan. Myös repsahtaminen tuli mieleeni. Keskikesä ei ole paras mahdollinen ajankohta kunnon kohottamiseen. Kesä tuo paljon herkkuja, joita ei voi vastustaa. Minulla niitä on ympäri vuoden, joten tämä ajakohta ei juurikaan eroa syksystä tai talvesta.

Kehonkoostumusanalyysia

Yksi perustavoite omassa ohjelmassani oli kehon vesipitoisuuden kasvattaminen. Tämä parani jonkin verran. Onneksi, koska olen paljon lisännyt veden juontia. Kuukausikin näyttää riittävän muutoksen saamiseen. Vaikka lihaskunto ei uusien mittaustulosten viitoittamana näytä juurikaan muuttuneen, tämä kuitenkin ikääni (68) suhteutettuna on erinomainen ja hyvä. En silti hurraa tuloksen johdosta, koska tutkimuksen perusjoukko koostuu hyvin erikuntoisista ihmisistä. Taulukko tavallaan valehtelee minulle. Saan hyvitystä korkeasta iästäni. Uskoisko? Ihan sama. Nyt riittää, että olo on kuin Osuuskaupan hoitajalla. Miksipä ei olisi, koska olenhan Osuuskaupan hoitajan tytär.

Nyt juhannusta juhlimaan uudessa kukkahameessa, vaikka TV:stä tulee kammottavia uutisia: Britannia eroaa EU:sta. Se siitä. Te hullut!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Eevan ja Raijan teoksia


Happy halloween

Ei nyt ole pyhäinpäivä, mutta halusin siitä huolimatta lisätä blogiini tämän teoksen, jonka teimme Eevan kanssa halleweenina 2015. Tämä on ihan ensimmäinen iStopMotionilla tehty sellainen. Eeva oli tuolloin opiskelemassa Oriveden Opistossa ja olin häntä tervehtimässä siellä. Animaatio on kokeilu. Tätä olisi jatkettava. Tarina oli täysin impro, jonka kyllä huomaa. Eipä haittaa.

Hyvä ohje-linkki

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Raija muuttuu vapaalla









Uutta ihmeteltävää

Tänään jaksan kirjoitella. Kummallista, miten energia ja hyvä mieli karttuvat oikeassa seurassa. Nyt päätän tarkastella ja arvioida niitä muutoksia, joita olen vapaalla ollessani (3.5 kk) saanut ihmetellä. Tämä on ihan hullua. Suurin fyysinen muutos on tapahtunut hiuksissani. Harmaannuin jo 40-vuotiaana. Olen sikäli laiska, etten viitsinyt värjätä tukkaani kuin muutaman kerran. Annoin luonnon tehdä tehtävänsä, vaikka kyllä siviilirohkeuteni oli koetuksella. Tuttavat uskalsivat kommentoida hiuksiani lähinnä huvittuneina, miten ihmeessä värjäät niitä jo tässä iässä harmaiksi. Pidin salaisuuteni, olin aito hiirulainen, tosin vain ulkonäöltäni.

28 vuotta harmaapäisenä on vahvistanut itsetuntoani siinä määrin, että olen ylpeä valkopää eläkeläinen. MUTTA nyt näyttää siltä, että minulle kasvaa oma musta tukka takaisin. Tämän huomasi Riitta-parturini. Päässäni on siellä täällä mustia jäykkiä karvoja. Riitta, ravintotieteilijä arvioi, että tämä ihme on seurausta superfoodista, runsaasta veden juonnista ja uudesta liikuntaohjelmasta. Minä puolestani hehkutan tässäkin vapaalla oloani.

Raijan ohjeita

Olen vapaa-ajattelija enkä usko mihinkään uskontoon enkä jumalaan, joten en halua julistaa enkä saarnata. Helmasyntini on opettaminen jostakin kumman syystä. Ohjeitani ei pidä kokeilla kotona. Nämä pätevät vain Raijaan, joka on nyt vapaalla.

Superfoodini sisältää tuoreita kasviksia ja juureksia sekä monenlaisia yrttejä. Olen nokkosen suurkuluttaja. Piilotan sitä ruokaan jos toiseenkin. Valmistan kaiken ruuan alusta loppuun saakka itse, joten tiedän, mitä tarjoan ja mitä syön. Teen joka toinen päivä erilaisen smoothien. Minulla ei ole mitään ohjeita. Sekoitteleln oman keittiön ja puutarhani tuotteita. Pidän kuitenkin kirjanpitoa kunkin kerran sekoituksista. Joskus voin perustaa smoothie-blogin. Vielä ei ole sen aika. Olen ollut kasvissyöjä yli 40 vuotta enkä kertaakaan livennyt tiukkuudestani. Nyt vapaalla ollessani en ole käyttänyt alkoholia. En syö karkkia enkä leivonnaisia. Minulla on oma kaurakeksiresepti, joka maistuu kahvin kanssa. En juo muuta kuin Arabica espresso-kahveja. Robusta ei maistu enää. Kahvihammas nirsoilee. Keliakia? muistuttaa minua ajoittain vehnän vaarallisuudella, joten sitä kartan. Oman veden järvikaloja syön silloin kuin niitä saan. En koskaan syö ulkona, paitsi pari kertaa Lahdessa todella dramaattisin seurauksin. Rakastan marjoja ja maustamatonta vaniljajäätelöä sekä maustamatonta rahkaa. Olen himomarjastaja ja jonkinmoinen sienestäjä. Tässä kaikki nirsoiluni. Olen äärimmäisen tarkka ruuan puhtaudessa.

Nyt riitti ja kiitti 

Lisäsin tähän kohtaan vielä laiturikuvan muistuttamaan siitä, miten tärkeänä pidän ulkoilua, aurinkoa ja ystävien tapaamisia sekä Eevan kanssa hulluilua. Hengenravinnoksi kelpaavat leffat. Katson lähes kaikki Finnkinon uudet animaatiot, viimeksi "Angry birds"- ja "Pikkuprinssi"-leffat. Kun syksy koittaa, on uusi tilanne edessä. Kansalaisopisto julkaisee ohjelmansa, jota odotan jo nyt. Myös Jyväskylän Tanssiopiston kurssitarjontaan tutustun. 

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Voi tätä elämän suloisuutta ja kesän riemua





Kesätouhuilua ja -toikkarointia

Nyt huomaan langenneeni touhukkuuteen. Bloggaus on jäänyt joksikin ajaksi sivuun. Mutta täällä taas ollaan. En malta nukkua, koska uusi päivä tuo uudet ihmeet ja uudet ilot. Ystävät ottavat yhteyttä. Otan itse aktiivisesti heihin päin kontakteja. Tapaan Fecebookissa entisiä ystäviä ja tuttuja. Helena Lehtinen törmäsi Lahdessa Aleksanterinkadulla vastaani. Ihana kuvataiteilija Helena, 24 vuoden takaa. Vääksyn "Vanhojen unelmien" perustaja on Tuulikki Juusela, työkaveri 24 vuoden takaa. Tuulikki otti yhteyttä ja ehdotti tapaamista joko Helsingissä tai Vääksyssä. Facesta olen löytänyt Moosan, Raunon, Riitan, Elinana ja monet muut. Tänään Katariinakin pääsi kesävapaalle, joten voimme tavata useammin. Kesäisin loikoilemme Jyväskylän sataman laiturin nokassa. Näitä hetkiä odottelen. Kaksi kertaa toiveeni on toteutunut tänä kesänä. Bennyn kanssa käväisimme Hirvaskankaan huutokaupassa. Tunnelma oli siinä määrin ahdistava, että oli lähdettävä toisaalle. En käsitä, mistä tämä ihmispaljous on peräisin. Parkkipaikalla, tien varressa ja lähiasukkaiden pihoissa oli satoja autoja. Olen nirppis, voin pahoin ruuan ja tupakan käryssä. Kesäpäivinä ihmisten ominaishaju kuvottaa minua. Aistiyliherkkyys vain pahenee iän karttuessa. Olisiko poltettava osa haju- ja makuaisia?

Eeva teki sen

Rakas lapseni ylsi lopultakin tavoitteeseensa: pääsi opiskelemaan Teak:iin. Tämä on ihan parasta, mitä perheellemme on koskaan tapahtunut. Eeva on kaksi viimeisintä vuotta ahkeroinut tätä unelmaa kohti. Kyyneleet tulivat ja tulvivat. Mikä onnen kesä! Olemme yhdessä tavoitelleet ja tuupanneet toinen toisiamme tähän suuntaan, joka kirkastui Eevalle vasta Oriveden Opistovuonna. Tie on ollut pitkä, moniulotteinen ja mutkikas. Eeva on hakeutunut taiteen tielle 4-vuotiaasta lähtien. Yritän tässä muistella, missä kaikissa taidekouluissa hän on opiskellut. Luetteloni on varmasti puutteellinen, mutta täytyisihän minun tietää, koska olen Eevan kanssa "kouluja käynyt". Olen aina ollut vilpittömästi mukana ja kiinnostunut.

Lahden Englantilainen leikkikoulu, jossa painotettiin laajasti eri taiteen aloja
Lahden Musiikissa-musiikkileikkikoulu, jossa suzuki-opintoja yhdessä Eeva Kedon kanssa. Olin tämän koulun tukijäsen.
Osallistuminen äidin kanssa Veda-taidekerhoon
Voionmaan musiikkiluokat
Jyväskylän lasten ja nuorten kuvataidekoulun eri kursseihin: taiteen perusopetus
Petajäveden käsi- ja tideteollisuusoppilaitos, mustanraudan seppä
Työssäoppinen Ukrainassa, seppien opissa myös Helsingissä
Jyvsäkylän Konservatorio, Jyväskylän ammattiopisto, pop-jazz
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, musiikkialan varhaiskasvatus
Oriveden Opisto
ja kaikki harjoittelupaikat, työpaikat, bändit, teatteri- ja sirkuskontaktit

Tässä vain murto-osa. Tätäkin listaa kannatti tehdä, koska taas huomaan, että olemme erikoisasemassa. Meillä on tahtoa, venymistä, mahdollisuuksia, aikaa, rakkautta, tulevaisuuden uskoa, epävarmuuden sietämistä, tietoa ja aineellisia resursseja toteuttaa kaikkea tätä. Eniten kuitenkin tarvitaan lahjakkuutta ja sisua. Näitä molempia Eevalla on. Onnittelut lapsoseni, "joka jo 1-vuotiaana seisoi päällään, kun muut samanikäiset opettelevat kävelemään ja 6-vuotiaana sukelsi happipullot selässä Israelissa." Lainaus on Riitta-siskon Facebook-päivityksestä.

Meillä nyt juhlitaan

Juhlimme tätä kesää yhdessä. Muutkin perheemme jäsenet ovat yltäneet välitavoitteisiinsa: Aurora pääsi Steiner-koulun lukioon. Samu sai oman alansa kesätöitä Nastolasta. Lauri pääsi musiikkialan opintoihin Göteborgiin. Riitta sai kissanpentu-Elman, Lasse on aloittanut valokuvausharrastuksen, Raija on vapaa eläkeläinen. Riitta järjesti meille tyhteisen tapaamisen Lahteen. Kilistelimme kuoharit, jotka vappuna unohtuivat. Pidimme tapamme mukaan tunteikkaita puheita. Nauroimme ja itkimme. Onnea meille kaikille.

Lasse juhlistaa

Ei meistä heville eroon pääse. Lasse sai houkuteltua meidät vielä jatkoille Vääksyyn. Lauri ja Eeva innostuivat asiasta. Kaunis, tuulinen Vääksy on kesälomalaisen paratiisi. Kävimme tietenkin Vanhoissa Unelmissa. Lassen kotona näpläsimme AppleTV:tä. Lauri ja Lasse selvittivät 3g ongelman. Hyvä Lasse ja Lauri. Nyt toimii täälläkin. Lasse esitteli viimeisimmät taidevalokuvansa. Lassen vinkkauksesta lähdimme vielä Vääksyn kanavalle ja rantapaljiljonkiin limpsalle. Päijänne näytti mahtavuutensa. Tätä sävytti 18 m/s-tuuli. Kiitos Lasse mukavasti iltapäivästä. Oli kepeää ajella kotiin Jyväskylään. Olette aika kivoja lapsia.


Kyllä pääkaupungissa on mukavaa

Nyt sen toteutamme. Olemme pitkin kevättä Auroran ja Eevan kanssa suunnitelleet Helsingin-matkaa. Heti sunnuntaina ajoin omalla autolla Lahteen, jossa tapasin Auroran, Samun ja Riitan Lahden kansainvälisillä markkinoilla. Kiertelimme markkinapaikat pikaisesti. Lapset söivät jotakin pientä. Minulle ei maistunut tälläkään kertaa. Emme ostaneet mitään. Kamala tungos kauhistutti. Olenkohan alkanut vierastaa kansanjoukkoja? Vaarallista. Lähdimme pikakahville ja -jätskille Forumin kahvilaan. Riitta ja Samu jatkoivat hortoilemista. Aurora ja minä autoilimme Helsinkiin, jossa Eeva ja Lauri jo meitä odottivat. Eeva tapansa mukaan laittoi meille maukkaan aterian. Kyllä Eeva tietää, mistä pidämme. Lauri lähti harkkohin, Eeva, Aurora ja Raija suuntasivat ratikalla Helsingin keskustaan. Käväisimme Kasvitieteellisessä puutarhassa, josta oli poistuttava pikaisesti voimakkaiden hajujen vuoksi. Aurora alkoi köhiä. Minä sinnittelin, koska en halunnut näyttää omaa pahoinvointiani. Tiedän, että Eeva tuskastuu ainaiseen valitteluuni.

Ohjelmaa piisaa

Kaisaniemestä kuului epämäärästä musiikkia. Ihmisä oli epätavallisen runsaasti liikkeellä menossa samaan suuntaan. Aurora tiesi, että esim. J. Karjalainen esiintyy tänään ilmaiskonsertissa. Tänään on Helsinki päivä. Siitä tämä ihmispaljous johtuu. Kaupat olivat menneet kiinni jo klo 19.00, joten onneksi shoppailu jäi sikseen. Myös museot olivat jo sulkeutuneet. Eevan ehdotuksesta kävelimme Sanoma-talon lävitse Töölönlahden kävelypolulle. Tämä oli oiva reittivalinta. Oheisista kuvista selvinne maiseman kauneus: päivänkakkarapelto, koivunrungot, tyyni meren lahden pinta. Tuli aivan juhannus mieleen. Tätä keskikesän juhlaa odotellessa tuli mieleeni Kahdeksikko-musikaali, jossa esitin Anjan roolin. Muistin ihmeekseni laulun sanat: "On Töölönlahti tyyni, ei liiku lainekaan, niin vaikealta tuntuu kirjoittaa..." Teksi on Erna Tauron vuodelta 1965. Nyt eksyin tunnelmointiin. Näin maisemat ja paikat vaikuttavat meihin taiteilijasieluihin. Onkohan niin, että me uskallamme tunnustaa ja kertoa kokemuksistamme. 

Helsingin matka loppui aikanaan. Meidän oli lähdettävä kotimatkalle. Aurora aloittaa tiistaina kesätyöt. Lauri ja Eeva lähtivät omiin harkkohinsa. Minä olen sen sijaan vapaalla ja voin tehdä, mitä vain ikinä mieleeni juolahtaa. Vein Auroan Marko-isän kotiin. Anu ja Marko olivat meitä vastassa. Auroran reimu jatkui. Anun Tallinnan-tuliaiset odottivat. Kyllä Anu tietää, mistä 15-vuotias muotitietoinen teini pitää. Arvostan Anu tietämistäsi ja sitä, että olet näin ihanasti Auroan elämässä. Onneliset Marko ja Anu esittelivtä uutta kotiaan. Olen aivan ihmeissäni siitä, kuinka tyylikkäästi olette remontoineet ja sisustaneet uuden talonne. Teitä kiinnostavat yhteiset harrastukset. Auroran huone oli vielä keskeneräinen, joten sitä saanen tulla seuraavan kerran katsomaan.

Näkemiin Lahti, jonne on aina mukava palata. Jyväskylä on silti minun kotikaupunkini, jossa on ihana kotini. Se otti nytkin minut vastaan. Halasin kotini. Tämän tavan olen oppinut vuosien myötä. Olin useat vuodet matkatöisää. Eniten kuitenkin odotin aina omaan kotiin pääsyä. Mikään ei voita omaa pesää. Nyt kun olen vapaalla, voin halata omaa kotini joka päivä.




sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Tellervo vierailee



Huomenta, tervetuloa uusi viikko. Huh, miten kylmä aamu. Yöllä on Jyväskylässä ollut ennätyspakkaset, - 5 °. Myös loppuviikonloppu Saarijärvellä oli viileää ja myrskyisää. Lähdimme kotiin mökiltä jo hyvissä ajoin sunnuntaina. Kotiin oli hyvä palata kylmyydestä. Pihat ja haudat tulivat kesäkuntoon. Äiti oli virkeänä mukana. Uusi viikko alkaa mennyttä viikoa muistellessa.

Tiistaina sain harvinaisen vieraan, Tellervon. Tapaamme Saarijärvellä joka toinen viikkon, mutta nyt Tellervon oli tultava Jyväskylään, lääkäriin. Sain hänet houkuteltua vierakseni kaupunkiin. Tellervo kertoo mökkiyyneensä omaan pesäänsä Saarijärven Mäkelään. 

Tellervo on hyvä ja luova kokki ja ruokaesteetikko, joka hämmästyttää toistamiseen vieraanvaraisuudellaan. Nyt sain puolestani tarjota hänelle parasta osaamistani. Tellervo on työskennellyt vuosikaudet maailmalla suurlähestyjen kettiömestarina, joten olen paljon oppinut häneltä maailman ruokailutapoja ja trendejä. Yhteisiä ruokailuhetkiämme jalostamme laaja-aiheisilla keskusteluilla ja menneitten tapahtumien muisteluilla. Eurooppalaiseen tapaan ruokailuun vierähtää oivasti kaksi-kolme tuntia. Syömme sekä ruokaa että aikaa. Tämä elämänmeno sopii minulle mainiosti, koska kiire ei sovi ruokailuun. Ruuan kunnioittaminen on tabu, jonka toivon välittäneeni myös omalle perheelleni. 

Harvinaisen vieraani ruokauluun olin valmistautunut tapani mukaan huolellisesti. Ravintofilosofiani mukaan valmistan kaiken mahdollisen itse. Kotimaisuus, puhtaus, lähiruoka, tuoreet kasvikset, järvikalat, gluteenittomuus, värikkyys, yrtit ovat tiukassa hallinnassa. Kaunis ja yksinkertainen kattaus siivittäköön esteettitistä näkemystäni.

En lähde tässä luettelemaan menuni toteutumista. Olen kuitenkin itse tyytyväinen valintoihini. Vieraat ratkaiskoot totetutumisen. Kesällä en käytä paljon vieraita mausteita, tuoreet yrtit riittävät. Suolan käyttämisen olen korvannut omilla nikseilläni.

Mestarin Herkku-vierailu

Lääkärissä käynti kävi sutjakkaasti. Tapasimme uudelleen kupungilla. Kuuma kesäpäivä
Jyväskylän keskustassa on tukala meille yliherkille "hajuneuvoksille", joihin Tellervokin kuuluu. Tupakansavu leijailee kadulla ja tunkeutuu kurkkuun. Väinönkadun ja Yliopistonkadun kulma on pahin paikka. Vahinko, koska uusi Pihakatu lähtee tästä risteyksestä ja levähdystuolit on tuotu Väinönkadulle. Istahdimme penkille. Mutta, meidän oli lähdettävä. Pakenimme huonoa ilmaa Sokokselle Mestarin Herkkuun. 

Tellervo ei ole aikaisemmin käynyt uusitussa Mestarin Herkussa, joten valintamme oli paras mahdollinen. Tellervo tuntee ranskalaisen, italialaisen, turkkilaisen, kreikklaisen, aasialaisen keittiön, joten vein hänet ensimmäisenä ruokakaupan etniselle osastolle. Vieraani lähes hullaantui näkemästään ja minäkin sain mainion oppitunnnin Mestarin Herkun erikoisuuksista, jotka Tellervolle ovat jokapäiväisiä. Sain paljon reppuuni uusia ideoita. Kiitos. Teen ensi viikolla oman vierailun ja kertaan oppimani. Aion kokeilla. 

Mestarin Herkussa kului pari tuntia. Eipä haittaa. Saatoin vieraani Kokkola-Vaasa-bussille Matkakeskukseen. Uskon ja toivon, että yhteinen iltapäivämme Tellervon kanssa oli meille molemmille antoisa. Nautin toistamiseen ystävästäni, joka pyyteettömästi aina auttaa minua ja rikastuttaa elämääni omilla ainutlaatuisilla kokemuksillaan. Kiitos Tellervo siitä, että ystävyytemme on kestänyt omat työkiireeni. Nyt kun olen vapaalla, saamme rauhassa keskittyä kuuntelemiseen ja tarinointiin. Viimeksimainutussa lajissa olemme mestareita -  me molemmat.