Nyt jatkuu matkustelu

Raija Viru-hotellin kakkoskerroksen aulassa.

Nyt kun olen vapaalla on elämästä otettava kaikki irti. Aloitin ulkomaanmatkustelun läheltä, Tallinnasta. Olen toki Virossa käynyt useita kertoja, kaikkiaan 40 vuoden aikana. Olen aina nauttinut veljeskansan sinnikkyydestä ja edistyksellisyydestä. Meillä on paljon opittavaa heiltä. Viron itsenäitymisen myötä 21.8.1991 lähtien Viro on näyttänyt mihin se pystyy.

Yövyn Tallinna-reissuillani aina Viru-hotellissa, koska tunnen sen. Hotelli on siisti Sokos Hotelli. Henkilökunnan palvelualttius on kehittnyt paljon vuosien kuluessa. Huomaan sen, että S-ryhmä on kiinnostunut omavalvonnasta. Aamiainen on tasalaatuinen ja noudattaa S-ryhmän muiden hotellien linjaa.

Otimme tällä kertaa oman auton mukaan, koska tähän aikaan sen voi tehdä edullisesti, maksaa 18 €. Ajelimme Tallinnan ympäristössä n. 200 km. Ihmettelin taas talojen huonoa kuntoa. Rahat ovat täälläkin tiukalla. Tosin ankeuttaa lisäsi alkukevään pöly ja maan harmaus. Asukkaat eivät ole vielä aloittaneet pihatöitä. Maisema parantuu kevään edistyessä. Ajoimme suuntaan, jossa sijatsee Venäjltä tulevat kaasuputket. Näky oli minulle aivan uusi. Putket ovat isoja, halkaisijaltaan metrin verran. Niitä on paljon. Mieleeni tuli ajatus siitä, jos venäläiset päättäisivät sulkea hanat, miten tallinnalaiset selviytyisivät. Näin kävi Ukrainassa. Hui, en uskalla ajatella tätä skenaariota. Nyt kuitenkin tajuan, miksi Itämeren pohjaan rakennettava kaasuputki on tärkeä.

"En osta mitään"-viikot katkesivat Tallinnassa. Eksyimme Bennyn kanssa satamassa sijaitsevaan designvaateliikkeeseen. Sieltä tarttui mukaamme Bennylle Gant-kesähousut, minulle Palmers-olohousut ja rintsikat. Olin täysin unohtanut uuden mottoni: "rakastatko minua". Tämä hokema tarttui viikonlopun Hesarista, jossa turhuusbloggari kehotti minuakin esittämään tämän aina silloin kun olen aikeissa ostaa jotakin itselleni tai kotiin. Nyt on sonnustauduttava ja palattava ruotuun. Jälkeenpäin ajatellen en tarvitse kumpaakaan näistä vaatteista eikä elämän laatuni kohene niiden omistamisen yhteydessä. Siis turhaa...

Tähän liitän kuvan Viron ensimmäisestä itsenäisyysjulistuksesta, 24.2.1918. Tätä päivää juhlitaan Viron itsenäisyyspäivänä. Tämän olin unohtanut. Anteek estlased.