Lisää ilonaiheita

Huomenta ja tervetuloa uuteen viikkoon. Viikonlopun elämysten siivittämänä laskeudun virkeänä aurinkoiseen Jyväskylään. Viime viikko oli sikäli erilainen, etten paljon kirjoitellut blogiani. Nyt huomaan, että ohjelmaa riittää vapaallakin. Ei ole tyhjäkäyntiä. Täytynee hiljentää vauhtia. Olen yllättynyt siitä, että kykenen työllistämään itseni sekä vanhoilla rutiineilla että uusilla haasteilla. Varon lankeamasta helmasyntiini: innostun uusista jutuista siinä määrin, että unohdan syömisen ja liikunnan. On pysyttävä tavoitteissa.

Kiitos Marja

Torstaina sain vieraakseni Marjan, rakkaan kollegani. Marja oli ensimmäinen työparini Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Teimme vuosikaudet yhdessä hauskoja, monenlaisia taitopedagogikokeiluja. Sielunsukulaiset löysivät toisensa. Olen Marjalle kiitollinen tutoroinnista ja mentoroinnista. Hän tutustutti minut uuden talon uusille työtavoille. Muotoiluinstituutista siirtyminen uudenlaiseen toimintaympäristöön Marjan huomassa alkoi sujua aikaa myöten.

Marja on kekseliäs ope ja kiinnostunut taide- ja taitopedagogiikasta sekä kestävästä kehityksestä. Hän  tuntee kiinnostuksen kohteeni. Tämä tuli esiin hänen tuomisistaan: luonto- ja taideaiheisista esitteistä ja kirjasta. Hauska esine "siivilä" kehottaa minut paperin tekemiseen. Olen joskus kokeillut, mutta täytynee viritellä tämäkin taito. Yhteiset Lamkin musiikkipedagogien kouluttamishetket Marja toi muistiini Lahden ammattikorkeakoulun mustalla mukilla. Olipa yllätys saada muki vasta tässä vaiheessa. Olin muotiluinstituutissa töissä lähes kymmenen vuotta enkä saanut mukia itselleni hankituksi. Liikelahjaksi olin sen antanut useille yhteistyökumppanille. Nyt muki saa paikan kotini arvoesineitten joukossa.

Marjan tuomispussissa oli saatteena tämä Aino Suholan teksti:

Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo.

Mitä teetkin, tee takapuoli savuten,

syöksy siihen suorin vartaloin kahdella

kierteellä,

koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi.

Ja jos kaadut, nouse ylös,

pane heftaa polveen ja etene taas.

Jos kaadut aina vaan, ajattele

ettei kukaan kaadu niin komeasti kuin minä, 

niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle.

Sillä autuaita ovat ne,

jotka osaavat nauraa itselleen,

koska heiltä ei tule hupia puuttumaan.

Kiitos Marja. Olen hämmästynyt siitä, kuinka hyvin minut tunnet.